09 marraskuuta 2012

FRIDAY !

Hellou !
Tänään ois taas se pitkään odotettu perjantai :)
Aamulla jaksoin nousta sängystä sen ajatuksen voimalla että on perjantai ja pääsen heti illal kullan vieree makaa <3 Yöunet jäi hieman vähiin Elmon huomiontarpeen takia...
mut heitettyäni kissan huoneesta pihalle ja ignoorattuani sen valitukset asiasta pääsin untenmaille.
                                            Elmo kisusein <3
Tänään ei koulussa ihmeempiä tapahtunu, paitsi et sain vihdoinkin kuvistyön valmiiks jonka piti olla minäkuva :d
Perjantai eteni facebookkia Heidin kännykällä selaillen ja iänikuisia 'PERJANTAIII<3' päivityksiä tuijotellen.
                         siinä mun minäkuva :p elämäni punainenlanka on Rene, ja
sekin tonne koitettu tunkea :D
Tänään linkussa istuessa puheseuraa vailla, sillä Rene nukahti siihen vieree somasti pitkän päivän jälkeen :), jäi aikaa mietiskellä ja pohdiskella. Ensimmäisenä mieleen tuli taas nää raskausasiat ym. ja se miten ihmiset on tän uutisen ottanu. Ja tästä aijjon nyt sitten teille kertoa !

Aikasemmin tuntu tosi oudolta ku joku tulee sanomaan et 'onneks olkoon!' ym, nykyään se tuntuu ihan kivalta eikä enään häiritse, mut aikasemmin kumminki musta oli tosi outoo aatella et tää on jollekki ekana mielessä positiivisena asiana.. Sillä mulla meni pari kuukautta alkusyksystä asiaa miettien yötä päivää et mitä mä tälle teen, monet illat äitille ja Renelle itkien ku ei mitään hyvää mahdollisuutta meinannu löytyä.
 
Onhan se niin et tää ratkasu pitää vauva on monellatavalla negatiivinen ja et siitä koituu monessa mielessä enemmän ''haittaa'', mut miks sit päädyin tähän ratkasuun?
Koska se kumminki loppujen lopuks oli mulle se oikee, ja niinku äiti sano kumman ratkasun vaan tekeeki ni sitä tulee joskus katumaan.
Sillä mikään ratkasu ei ois ollu helppo.
   Tukea oon kumminki saanu monesta osotteesta, vaikka ekana jostain sitä ei meinannu oikeen tulla. Iskän kanssa on ollut melkoset väännöt asiasta ja monia asioita on tullu sanotuks ja tehdyks, mut onneks nyt alkaa jo selkenee ja ollaan jo tarpeeks lähellä sitä positiivista suhtautumista :)

Toinen asia on se miten ihmiset reagoi, tapoja on noin kolme:
1.'MITÄ ?! Oikeesti, mitä aijjot tehä? Toi on tosi iso juttu, mut oishan se tosi kivakin asia lopuks jos sen pitää.'
2.'AA IHANAA ! Voi että miten söpöö siis sulle tulee semmoi pikku vaavi ja ihanaa !<3'
3.'EIKÄ etkai sä sitä voi pitää, no et tosiaan voi. Se ei oo mikään ratkasu.'

Itse kannatan ajattelu tapaa 1. niitä ihmisiä jotka ajattelee realistisesti mutta kumminki hieman positiivisesti.
Oli meinaan niin saatanan ärsyttävää ku joku tulee hihkuu kuinka ihana asia tää on, siinä vaiheessa ku et oo vielä tehny päätöstä että pidätkö vai et ja kun asia loppujen lopuks ei todellakaan ole niin positiivinen.
   Mutta nyt päätös on tehty, tukea on tullut ja tästä eteenpäin näillä mennään :)
Eniten mua ilahduttanu reaktio on tullu Renen mummilta kun sen ekan kerran näin sen sen jälkeen ku Rene oli sille kertonu. Mummi tuli äkkiä halaamaan ja sano samalla: ''Onneks olkoon !! Hyvin tehty! '' ..:)

Tässä hieman mietelmiäni, vaikka ei lähellekkään kaikkia mielipiteitä, mutta edes hieman.
Ehkä ens kerralla jotain mukavampaa, nyt kumminkin marssin sohvalle tuhjun viereen syömään sipsii <3
Näkyillään !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, piristit päivääni :-) !