Because I love you

Tänään on kotipäivä !
Joka meinaa että oon kotona teen kouluhommia ja kaikkea muuta tärkeetä,
esim syön äitin tekemii täydellisii kaurakeksei :)

Mutta kaikkea muutaki pitäis tehdä :d

Aivot ei vaan oikeen meinaa toimii ku niin moni asia pyörii mielessä..

Samaa aikaa mietityttää joululahjat, ens vuoden koulu jaksaminen,

huominen vaatetus, vauva asiat joita on satatuhatta ja vielä

miljoona muuta pientä asiaa joista en saa ees selvää ku kaikki tunkee päällekkäin mieleen.

Nykyään on vaikeeta edes koittaa rentouttaa mieli ja ajatella yhtä asiaa samaa aikaa.

Tekemistä pukkaa joka suunnasta, äikän portfolio pitäs saada valmiiks samalla ku ens viikolla alkaa koeviikko. Noi kaapinki ovet pitäs maalata valmiiks ja sit vois muistaa syödäkki välillä.

Aivot vetää ylikierroksilla kuuttasataa eikä meinaa olla aikaa hiljentää.

Tähän auttas asioiden organisoiminen tietyille päiville ja kirjottaminen muistiin ja sitä oonki sitten koittanut harjoittaa tässä jonkun aikaa.

Mutta aina sekään ei toimi. Ja vaikka tekemiset saiskin tehtyy 

ni sit on kaikki huolet ja mietteet mitkä ei meinaa mitenkää helpottua.

MUTTA

Onneks mulla on ihan ikioma arjenhelpotustapa ja satavarma tapa saada aivot rentoutuu ja mieli tasaantuu.

Ja tää superhuippu juttu on nimeltään Rene.

Mä en vaan mitenkään voi osata ymmärtää miten se voi aina jaksaa kuunnella mun järjettömät ja järjelliset huolet, nauraa aina mun urpoille jutuille ja olla valmis pysyy aina vieressä.

Ja jos se ei oo rakkautta ni en tiedä mikä on !

Koska ku illan päätteeks pääsen soittaa tuhjulle ja latoo kaikki päivän asiat yhteen putkeen

ja kaikkeen tulee joku järkevä ratkasu ni se on jotain sellasta mitä ilman en pysyis järjissäni.

Ku Renen viereen pääsee käpertyy ja vaan kuuntelemaan ku se höpöttää ja silittää kättä ni sitä ei voita mikään.

On meillä omat hankaluudet ja vastoinkäymisetki ollu, suuremmat ja pienemmät.

Mut niistä on selvitty aina lopulta ja nyt mulle riittää vaan että mulla on joku joka rakastaa mua ja mä sitä.

Ja sitten on tää pikku Elmo joka toimii joka päiväsenä Renen korvikkeena ku Rene ei oo paikalla.

Ja Elmo on työssään mitä mahtavin, ku vuos sitte halusin kissaa koska tarvin jonku kuka käpertyy vieree

ja pitää seuraa ku ei jaksa ihmisiä ni en ees osannu kuvitella et tulis pikkuherra Elmo ja hoitas homman täydellisesti.

Tänäki aamuna oven takaa kuulu kysyvä maukasu että saako tulla sisään, vaikka ovi oli auki.

Ilmotin vaan että 'kiskis' ja sieltä juoksenteli pikku palleroinen samalla kurnautellen, hyppäs viereen ja möllötti siinä, nukahti ja tarkisti miukumalla aina välillä että oon vieressä.

Elämä saattaa välillä olla yhtä pyörremyrskyä ja ainoo asia mikä pitää sut järjissään

on ne rakkaat kenelle kaiken voi kertoo.

Niimpä tää on omistettu mun rakkaille pikku herroille Renelle ja Elmolle. <3

Tässä kaikki tältä osaa!

Heissan :)