16 huhtikuuta 2013

love u mom

Heipodei !
En oo taas vähään aikaan kerenny kirjottelee ku oon ton pikkusen kanssa touhuillu :) Neuvolassakin käyty jo pariin kertaan ja tytsy on kasvanu huimasti pituutta ja painoa :) Viime mittauksessa tytsy oli 4145g ja 53,4cm


Ristiäistenkin aika vihdoinkin päätetty ja pikkuisen ristii tietysti Timi elikkä mun rippipappi. Ristiäisiin väkeä tulossa jo about 25 vaikka en voinu ees kutsua kaikkia ketä oisin halunnu :--(


Ohjelmaa on riittäny, tälläkin viikolla isyydentunnustusjuttu, kampaaja vihdoinkin, papin vierailu ja sitten meen vielä iskälle.. Mutta ihan kiva, että on tekemistä :) Pikkuisen kanssa käydään melkein joka päivä ulkoilemassa, tänään Elmokin innostu liittymään seuraan ja tipsustteli iloisesti rattaiden mukana lenkillä.
Itteä on paljon mietityttäny syksyllä alkava koulu, sillä suunnitelmanahan oli mennä Järvelän lukioon, mutta nyt sitten ei ookkaan varmaa, että kuinka kauan sitä enää on. Ei hirveesti huvittais mennä sinne jos sitte kohta joutuu siirtymään sieltä pois jos se lopetetaan...

Että ensin menisin sinne ja joutusin tutustumaan kaikkiin uusiin luokkalaisiin ja sit joutusin vielä vaihtaa toiseen kouluun ja uudestaan tutustuu kaikkiin ni herran jestas ei mun hermot sellasta kestä :D Salppurissakaan en ees vuotta kerenny olee, et muistaiskohan kukaan mua sieltäkään enää syksyllä, paitsi tietty Ansku ;)
Noh pitää miettiä, että mitä tässä nyt sitten tekee..
On se kumma, että vasta nyt kun on oma pikkuinen niin tajuaa kuinka vahva äidinrakkaus on. Mutta eipä sitä kai pysty ymmärtämään jos ei sitä itse koe..
Itseä harmittaa kaikki mitä oon äitille ikinä ilkeesti sanonu ja etten oo osannut kiittää tarpeeks usein vaikka äiti on auttanut kaikessa aina niin paljon kun on voinu. Toivottavasti mulla kumminkin on vielä aikaa yrittää hyvittää äitille kaikki ja muistaa arvostaa sitä :)
Pelottaa ihan, että pikku naperosta tulee samanlainen kun mä..mutta jos niin käy niin helpottaa tietää, että äiti on vielä sillonkin mun tukena jos vaan pystyy.

Toivosin kumminkin, että kaikki jotka tän lukee niin muistais arvostaa äitejään ja niiden apua, koska äiditkään ei elä ikuisesti.

Mutta eipä tässä kai mitään muuta.
Paitsi että Rene on ihanin :)
Heippa!

3 kommenttia:

  1. Voi että! Tätä sun blogia on niin ihana lukee! Rakastuin! :) Kehut aika paljon sun poikaystävääs Reneä ja se on aivan ihanaa luettavaa! Kumpa olis mullakin noin rakastava mies, plaah, vaan kun ei ole :( KADE! Ja se on myös yks iso syy miksi luen tätä koska oon raskaana, tää tuli myös aikamoisena yllätyksenä ja oon siis kuitenki jo 18 vee mut silti aivan "hukassa". Täältä saan todella paljon voimaa ja hyvin ajatuksia siihen että kyllä mäkin pärjään jos 16-vuotias tyttökin pärjää! Voimia ja jaksamisia sinne! :) Voitko kertoa enemmän sun ja pikkuisen arjesta miten se on mennyt kun synnytyssairaalasta pääsit?! Itseä jännittää se aika todella paljon! LA 22.10 :s

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tästä on jollekin apua :) itellekin terapiaa kirjotella tänne! Tosiaan mulla on käyny tuuri Renen suhteen ja uskon että jokaselle on samanlainen ;)Ja tottakai pärjäät! kunhan on kärsivällisyyttä ja rakkautta :) Tsemppiä raskausajalle ja sen jälkeenkin, sitten se ihanuus vasta alkaa <3 muistaa vaa olla stressaamatta turhaan ja elää hetkessä !

      Sairaalasta päästyä ollaan eletty vauvankellon mukaan :D joten hän päättää millon nukutaan ja millon aikaa syödä. Mutta älä turhaan sitä stressaa sairaalassa hoitajat avustaa tosi hyvi miten hoitaa vauvaa ja on aina saatavilla kun nappia painaa ;) ja saa toki kysellä multakin jos joku mietityttää :)!

      Poista
  2. No on apua kyl tosi paljon! :) Onnen tyttö kyl oot! :) kiiitoos <3 sitä tarvitaan kyllä! :) voi että sentää, kumpa aika nyt vaan menis nopeesti ja sais oman pikkusen kans sylii, jaksais enäö odotella vaikka oon kyllä odottanut vasta 15 viikkoo! :D tuun kyllä aika varmasti kyseleen vielä lisää, oon niin kiinnostunu tästä "aiheesta" :)!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, piristit päivääni :-) !